Uusimpien tutkimusten mukaan ASPARTAAMI TEKEE SAIRAAKSI

Aspartaamin ja muiden keinotekoisten makeutteiden käyttö on yhä yleisempää.  Yli 25 % valmisruoista, juomista ja makeisista sisältää jotain keinotekoista makeaa makua. Näin on ainakin USA:ssa, jossa   tunnetaan uusi kansantauti  ASD – Artificial Sweetener Disease eli  keinotekoisten makeutteiden sairaus. Koska aspartaami, E-koodi 951, on näiden lisäaineiden ykkönen, käytetyin ja ilmeisesti eniten oireita antava, tautia on myös sanottu aspartaamisairaudeksi.

 

Aspartaamisairaus on osa ns. amerikkalaista paradoksia: amerikkalaiset syövät kaikista maailman kansoista eniten kevyttuotteita – sekä kevytrasvaisia että kevytmakeita – ja ovat maailman ylipainoisin kansakunta. Uudemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että aito, käsittelemätön rasva ei tee lihavaksi ja toisaalta kevytmakea ei laihduta.

Päinvastoin, on käynyt kiistatta ilmi, että keinotekoiset makeutteet lihottavat. Lihominen on yksi ASD:n oire.

 

Miksi aspartaami lihottaa?

Vaikuttaa siltä, että aspartaami häiritsee aivojen sitä osaa, joka päättelee että nyt on syöty tarpeeksi. Aivot ja koko keho käyttävät normaalisti ravinnon makeutta ja tiettyä tukevuutta informaationa, jonka pohjalta ne arvioivat milloin keho on saanut riittävästi kaloreita. Aspartaami ja muutamat muut keinotekoiset makeutteet häiritsevät tätä itsesäätelyn mekanismia niin, että nyt riittää -viesti myöhästyy tai heikkenee (Purdue University, Indiana, Int J Obes Relat Metab Disord, 2004; 28: 933-5). Rottakokeissa sakariinia saaneet rotat söivät enemmän kaloreita kuin sokeria saaneet ja lihoivat tietysti enemmän (yli 25% enemmän!). Toisessa kokeessa 10 päivää makeutetta saaneet rotat hotkivat saannin jälkeenkin ruokaa huomattavasti enemmän kuin verrokkirotat, ennen kuin tunsivat olevansa kylläisiä.

Sakariinia saaneet rotat kuluttivat myös heikommin saamaansa energiaa, mikä lihottaa. Sekin säätelymekanismi näytti häiriintyneen.

 

Toisessa tutkimuksessa seurattiin lähes 2000 koehenkilöä 8 vuoden ajan.  Tutkimuksen alussa kaikki olivat normaalipainoisia, mutta sen lopussa kolmannes oli tullut ylipainoiseksi. Tämä kolmannes oli juonut kevytlimuja – sen sijaan loput jotka joivat kaloripitoisuudeltaan paljon tuhdimpia sokerilimuja eivät lihoneet. ”Lihomisen riski kasvaa 41% joka pullolta tai tölkiltä, jonka henkilö päivittäin juo kevytvirvoitusjuomia”, totesi tutkimuksen johtaja Sharon Fowler (Texasin Yliopisto; American Diabetes Association, San Diegon kokous, 2005, Abstract 1058-P).

 

Aspartaamilla hankittu lihominen muuntuu helposti metaboliseksi syndroomaksi (X-syndrooma), joka altistaa ihmisen sydäntaudeille. X-syndrooman oireita ovat kohonnut verenpaine, laaja  vyötärönmitta, orastava diabetes ja korkea veren triglyseridipitoisuus.  Vain yksi kevytvirvoitusjuoma päivässä kohottaa metabolisen syndrooman riskiä 34% (10 000 amerikkalaista koskenut tutkimus, Circulation, 2008; 117: 754-61).

 

Halvauksia ja sydänkohtauksia

Keinomakeutteet voivat aiheuttaa halvauksia ja sydänkohtauksia, kun niitä nautitaan säännöllisesti ja suurempia määriä kuten kevytvirvoitusjuomissa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa (J Gen Intern Med, 2012; doi: 10.1007/s11606-011-1968-2 sekä  American Heart Association and American Stroke Association International Stroke Conference, February 9-10, 2011, in Los Angeles, CA).

Kevytvirvoitusjuomat lisäävät halvauksen ja sydänkohtauksen riskiä 43 % henkilöillä, jotka juovat niitä lähes joka päivä eli ainakin kuusi pulloa viikossa, verrattuna henkilöön joka ei juo niitä koskaan, sanovat Miamin yliopiston tutkijat. Pullo kerran kuukaudessa tuskin nostaa riskiä. Tulokset perustuivat  tutkijoiden analyysiin Columbia Universityn (New York City) suorittamasta tutkimuksesta, jossa  2564 henkilöä seurattiin 10 vuoden ajan.

 

Halvaantumisen vaaraa lisää cola-juomien aiheuttama veren kaliumin romahtaminen, mikä johtaa lihasheikkouteen ja sydänongelmiin (sydänkin on lihas). Potilaat toipuivat täysin, kun lakkasivat juomasta cola-juomia ja saivat kaliumia lisäravinteena (Int J Clin Pract, 2009, 63: 900-2; doi:10.1111/j.1742-1241.2009). Uutisessa ei kerrota, sisälsivätkö juomat makeutteita.

 

Sydänkohtauksen ja halvauksen vaaraa lisäävät myös energiajuomat, jo sellaisenaan ja etenkin kun ne sisältävät keinomakeutteita, yleensä aspartaamia . Australiassa tutkijat havaitsivat, että vain yksi tällainen 250 ml:n Red Bull -tölkki lisäsi verihiutaleiden yhteentakertuvuutta ja kohotti siten verihyytymien riskiä (Heart Lung Circ, 2008; 17 (suppl 3): S23-4).

 

”Vain tunti tölkin juomisen jälkeen koehenkilöiden sydän- ja verenkiertojärjestelmä ei enää ollut normaali, vaan samanlainen kuin sydän- ja verenkiertosairauksia potevalla.” Tutkijat varoittivat, ettei kenenkään jolla on sydämeen liittyviä ongelmia pitäisi juoda energiajuomia, koska sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset.

 

Varoitus koskee toisten tutkimusten mukaan myös kohonnutta verenpainetta sairastavia. Lisäksi saksalaiset tutkijat ovat listanneet energiajuomien käyttäjillä sydämen rytmihäiriöitä, kouristuksia, munuaisten toiminnan pettämistä ja kuolemantapauksia (www.bfr.bund.de/cm/245/new_human_data_on_the_assessment_of_energy_drinks.pdf).

 

Paljon oireita

Vuonna 1993 USA:n vapaan tiedonlevittämisen laki (Freedom of Information Act) pakotti maan  elintarvikeviraston (FDA)  julkaisemaan  aspartaamin aiheuttamien sivuvaikutusten koko listan, jossa oli yli 10.000:n kansalaisen valittamia oireita. Seuraavana vuonna yli 75% kaikista FDA:n tulleista, ruoka-aineita koskevista valituksista koski juuri aspartaamia, ja vuoteen 1997 peräti 7.300 amerikkalaista oli valittanut FDA:lle vakavista reaktioista, joista osa johti kuolemaan.

 

FDA:n listaamia oireita (1993) tavallisuusjärjestyksessä olivat päänsärky, pyörrytys ja huono tasapaino, mielialan heittelyt, oksennus ja pahoinvointi, vatsakipu, nielemiskipu, näköhäiriöt, ripuli, kouristukset ja epileptiset kohtaukset, muistin heikkeneminen (tavallinen myrkytysoire), väsymys ja heikotus, muut neurologiset oireet, ihottuma, unihäiriöt ja unettomuus, nokkosrokko ja muut allergiset reaktiot, sydämen rytmihäiriöt (etenkin sykkeen kiivastuminen on tavallista), kutina, tuntoaistin häiriöt (raajojen puutuminen, pistely), paikallinen turvotus, hengenahdistus, suun aistimusten muutokset, kuukautiskrampit ja muut kuukautisongelmat ja hiusten lähtö.

 

Pitempään aspartaamin käyttöön liittyviä oireita ovat krooninen väsymys, sekavuus, vapina, sammaltava puhe, migreenit, depressio, ärtymys, paniikkihäiriöt (tavallinen aspartaamimyrkytyksen oire), selvät persoonallisuuden muutokset, fobiat eli pelot, astma, rintakivut, korkea verenpaine, impotenssi ja muut seksuaaliset ongelmat, kirvelevä virtsa  ja muut virtsaamisongelmat, yletön jano ja yletön nälkä, tiettyjen ruoka-aineiden himo, lihominen,  turpoaminen (nesteen kertyminen), tulehdusalttius, nivelkivut, verensokerin heittely (mahdollinen diabeteksen esiaste, diabeetikoilla taas vaikeuttaa sairauden hallintaa), kilpirauhasongelmat, aivokasvaimet, sydänkohtaukset, halvaukset, kuolema.

 

Aspartaamisairaus matkii seuraavia sairauksia tai aiheuttaa niitä: fibromyalgia (pehmytkudosreuma; aspartaamin ja natriumglutamaatin, jotka molemmat ovat eksitotoksiineja, on todettu aiheuttavan sitä), MS-tauti (USA:ssa on ihmetelty uutta MS-tautiepidemiaa, joka reagoi huonosti lääkkeisiin, mutta paranee kun aspartaami jätetään pois), Parkinsonin tauti, lupus (tämä tulehdustauti ei parane, vaikka keinomakeutteet jätettäisiin), diabetes ja sen komplikaatiot, kemiallinen liikaherkkyys, epilepsia, alzheimer, krooninen väsymyssyndrooma, ADD ja ADHD, lymfooma ja useat muut syövät.

 

Aspartaami aivotuholaisena

Aspartaami hajoaa elimistössä  fenyylialaniiniksi, asparagiinihapoksi ja metanoliksi . Näitä esiintyy myös luonnonmukaisina, joten aspartaamikin on elintarviketeollisuuden ja viranomaisten mukaan luonnollinen aine ja vaarallinen vain niille harvoille, jotka sairastavat fenyyliketonuriaa. Siksi aspartaamista on mainittava tuoteselosteissa joko sen omalla nimella tai koodinimella E951 tai maininnalla ”sisältää fenyylialaniinin lähteen”.

 

Aspartaami on kuitenkin synteettinen valmiste eikä näytä käyttäytyvän elimistössä kuten luonnonmukaiset aineet.

 

Erityisesti tutkijoita ovat huolestuttaneet aspartaamin ainesosa fenyylialaniini, jonka tiedetään suurempina annoksina vahingoittavan aivoja. Metanoli hapettuu formaldehydiksi, tunnetuksi karsinogeeniksi, kun lämpötila saavuttaa 30 astetta. Se on voimakas myrkky, joka jo pieninä annoksina voi aiheuttaa geneettisiä ja immuunijärjestelmän vaurioita. Formaldehydi muuntuu edelleen muurahaishapoksi, joka aiheuttaa aivoverisuonten laajentumista ja estää kudosten hapensaantia. Asparagiinihappo on korkeina pitoisuuksina neurotoksinen, kuten natriumglutamaattikin, se aiheuttaa hermosolujen tuhoutumista ylikiihottamalla niitä (eksitotoksisuus). Aspartaamin neurotoksiinit pystyvät läpäisemään aivoveri-esteen ja tunkeutumaan aivoihin.

 

Tutkimusaineistosta iso osa on hankittu rottakokeilla, koska aspartaami käyttäytyy rottien aineenvaihdunnassa hyvin samalla tavoin kuin ihmisessä. Rottien aivoissa aspartaami ehkäisee neuriittien (hermosolujen viejähaarojen) kasvua jo hyvin pieninä annoksina (Toxicol Sci, 2006; 90: 178-87). Toksiset vaikutukset pahenevat, jos mukana on muita lisäaineita, kuten elintarvikevärejä.  Formaldehydin on puolestaan todettu annos annokselta kerääntyvän soluihin, missä se aiheuttaa reaktioita solun proteiineissa ja DNA:ssa, mikä neurologi Russell Blaylockin mukaan ennakoi ”vakavia seuraamuksia niille, jotka nauttivat dieettijuomia ja  –eineksiä  päivittäin” (kommentti koski tutkimusta Trocho et al.,Formaldehyde Derived from Dietary Aspartame Vinds to Tissue Components in vivo, Life Sciences, 1998). Aspartaami luo elimistössä hajotessaan suuria määriä vapaita radikaaleja; ne taas kiihdyttävät aivoissa hermosolujen tuhoutumista (Toxicology, 2005; 210(2-3):235-45).

 

Aspartaami  aiheuttaa kognitiivisten kykyjen heikkenemistä , mielialan häiriöitä  ja aivoihin liittyviä sairauksia. Näitä ovat:

¤ oppimiskyvyn ja muistin heikkeneminen (erityisesti pitkäaikainen muisti), alzheimer, ADHD

Aspartaamin vaikutuksista lapsiin: ole hyvä ja katso edellinen artikkelini aspartaamista näillä kotisivuilla.

 

¤ masennus, kahdensuuntainen mielialahäiriö, paniikkihäiriöt, ahdistuneisuus ja väkivaltainen käytös

Eräässä kaksoissokkokokeessa selvitettiin aspartaamin vaikutusta mielentilaan antamalla koehenkilöille, joista puolet oli masentuneita,  30 mg/painokiloa kohti aspartaamia päivässä viikon ajan; masentuneiden henkilöiden reaktiot aspartaamiin olivat niin vaikeita, että koe oli keskeytettävä (Biol Psychiatry, 1993; 34: 13-7). Tutkijoiden mukaan masentuneet ovat erityisen herkkiä aspartaamin vaikutuksille ja heidän pitäisi välttää sen käyttöä.

 

Nykyään voimakkaasti lisääntyneet nuorison neurologiset ja käytöshäiriöt voivat tutkijoiden mielestä johtua pitkälti aspartaamin suorista ja epäsuorista vaikutuksista aivoihin ja keskushermostoon (Psychol Today, 2001; 34:20).

 

¤  epileptiset kohtaukset, aivokasvaimet (ja tietyt sairaudet, katso yllä)

Aspartaami  lisää epilepsiaa sairastavien kohtauksia ja pidentää niitä (Med Pregl, 2003; 56 Suppl 1: 27-9). Se voi aiheuttaa näitä kohtauksia myös henkilöille, joilla ei ole epilepsiaa (Eur J Emerg Med, 2008; 15: 51).

 

Aspartaami  oli USA:ssa  v.1974 puoli vuotta myynnissä, minkä jälkeen FDA kielsi sen, koska tutkimuksissa sen oli havaittu aiheuttavan rottien aivoissa syöpää ja reikiä, ihmisten näönmenetysten ja hermostohäiriöiden lisäksi. Aspartaamin tuli kuitenkin uudelleen hyväksytyksi , ja sen yhteys aivokasvaimiin on myös saanut lisävahvistusta. Washingtonin yliopiston professori John Olney analysoi USA:n kansallisen syöpäinstituutin tilastoja vuosilta 1975-1992 ja havaitsi 10%:n nousun aivokasvainten (glioblastoomat) esiintymisessä kolme vuotta sen jälkeen, kun aspartaami oli tullut markkinoille (J Neuropathol Exp Nuerol, 1996; 55: 115-23). Kasvaimia esiintyi etenkin nuorilla henkilöillä. Olneyn mukaan syynä on aspartaamin aineenvaihduntaprosesseissa syntyvä diketopiperatsiini (DKP), jonka määrä tuotteessa kasvaa sitä mukaa kuin tuote vanhenee.

 

Aspartaami aiheuttaa masennusta

Jo pitempään on tiedetty, että aspartaami estää serotoniinin muodostumista aivoissa; serotoniini taas säätelee aivojen vireystilaa ja mielialaa. Tällöin ihminen altistuu mm. masennukselle.

Tammikuussa 2013 julkaistiin Yhdysvaltain terveysviraston (National Institutes of Health) suuri tutkimus, jossa seurattiin yli kymmenen vuoden ajan sokeroitujen ja makeutettujen virvoitusjuomien vaikutusta 50-70-vuotiaiden mielenterveyteen, nimenomaan mahdolliseen masennustaipumukseen. Tutkijat värväsivät kokeeseen 263.925 henkilöä ja seurasivat näiden virvoitusjuomien käyttöä vuosina 1995-96. Osanottajat joivat juomia 4 tölkkiä päivässä. Kymmenen vuotta myöhemmin osanottajilta kysyttiin, oliko heillä diagnosoitu masennus vuoden 2000 jälkeen. 11.311 osanottajaa ilmoitti saaneensa tänä aikana masennusdiagnoosin.

 

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sokerilla makeutetut juomat nostivat masennusriskiä vähemmän kuin aspartaamilla makeutetut eli kevytjuomat. Sokerilimu nosti masennuksen riskiä 22%, kevytlimu 31%, sokerihedelmäjuoma vastaavasti 38% ja kevythedelmäjuoma 51% (American Academy of Neurology, Chen H. et al., Sweetened beverages, coffee, and tea in relation to depression among older U.S. adults, 2013).

 

Entä syöpä?

Aspartaamilla on kyky aiheuttaa syöpää muuallakin kuin aivoissa.  European Ramazzini Foundation of Oncology and Environmental Sciences, Italia,  suoritti 3-vuotisen kokeen 1800 rotalla, jotka saivat aspartaamia ihmisen saantia vastaavia määriä. Tutkijat odottivat, kunnes rotat olivat kuolleet luonnollisista syistä, mikä oli järkevää, koska  syöpä vaatii aikaa kehittyäkseen ja esiintyy yleensä vasta vanhemmissa ikäluokissa.

 

Rottavainajilla tutkijat totesivat odottamattoman määrän – lisäys oli ”tilastollisesti merkittävä” – lymfoomia, leukemioita sekä munuaisten, ääreishermoston ja kallon hermoston syöpiä. Lisäksi, mitä enemmän rotat olivat saaneet aspartaamia, sitä enemmän syöpiä esiintyi. Tutkijoiden mukaan aspartaami on ”monivaikutteinen syöpää aiheuttava agentti jopa vain 30 mg/painokiloa kohti nautittuna, joka on paljon vähemmän kuin sallittu päivittäinen saanti ” (joka on kauan ollut 40mg/kg)(Environ Health Perspect, 2006; 114:379-85).

 

Ottaen huomioon ihmisten tavan nauttia aspartaamia tutkijat syöttivät tämän jälkeen sitä raskaana oleville rotille 12. raskauspäivästä eteenpäin ja jatkoivat aspartaamin antoa vastasyntyneille rotille aina niiden kuolinpäivään asti. Altistus aspartaamille kohdussa johti syöpämäärien lisääntymiseen entisestään myöhemmällä iällä, mukaan lukien antomäärän suuruudesta riippuva, merkittävä lisäys naarasrottien rintasyöpätapauksissa (Environ Health Perspect, 2007; 115: 1293-7). Unkarin Pécsin yliopiston tutkijat ovat vastaavasti todenneet, että aspartaami lisää onkogeenien, syöpää aiheuttavien geenien aktivoitumista (ekspressiota) silloinkin, kun pysytään suositellussa päivittäisessä saannissa (ADI) eli 40mg/painokilo/päivä (In Vivo, 2007; 21: 89-92).

 

Kuin elokuvissa

Aspartaamia, makeutteiden bestselleriä, on nykyään vähän kaikkialla, juomissa, ruoissa, namuissa, pillereissä, jopa vitamiinipillereissä, hammastahnoissa…Sitä on vaikea välttää. Niin yleisen aineen olisi ehdottomasti oltava täysin vaaraton.

Ensi hetkistään aspartaami on kuitenkin aiheuttanut terveysongelmia, jotka vuosikymmenten mittaan ovat syventyneet.  Aspartaami on omalla kohdallaan jakanut maailman kahtia: elintarviketeollisuuteen ja viranomaisiin, jotka hievahtamatta pitävät aspartaamia turvallisena, ja miljooniin kuluttajiin koko maailmassa, jotka potevat sen aiheuttamia häiriöitä ja sairauksia. Välimaastossa toimii onneksi  myös itsenäisten aspartaamitutkijoiden linnake.

 

Aspartaamin puolustajat haluavat antaa kuvan, että kaikki tieteelliset tutkimukset pitävät aspartaamia turvallisena. Professori Ralph G. Walton, Ohion yliopiston lääketieteellinen korkeakoulu, analysoi vuonna 1998 166 tutkimusta, jotka koskivat mm. aspartaamin käytön turvallisuutta. Niistä 74 oli aspartaamiteollisuuden sponsoroimia, ja 90 oli tehty ilman teollisuuden rahoitusta.

 

Itsenäisistä tutkimuksista 83 eli 92% totesi yhden tai useamman aspartaamiin liittyvän ongelman.  Seitsemästä jäljellejääneestä, jotka eivät siis olleet teollisuuden rahoittamia eivätkä nähneet ongelmia, kuusi oli FDA:n sponsoroimia. Ottaen huomioon, että joukko FDA:n virkailijoita siirtyi aspartaamiteollisuuden palvelukseen  heti kun aspartaami hyväksyttiin markkinoille, FDA:n tutkimukset ovat monen mielestä samanarvoisia kuin teollisuuden tutkimukset.

 

Kaikki 74 aspartaamiteollisuuden sponsoroimaa tutkimusta piti aspartaamia täysin ongelmattomana. Tämä tuo mieleen tilanteen tupakkarintamalla: siellä tupakkateollisuuden tutkimukset eivät yleensä koskaan löydä tupakkatuotteiden käytöstä ongelmia, kun taas lähes kaikki itsenäiset tutkimukset löytävät niitä.

 

Aspartaami keksittiin vuonna 1965 vahingossa lääketehdas G.D.Searlen laboratotiossa. Sen jälkeen sen tarina on ollut yhtä vehkeilyä ja juonittelua. 1974 FDA hyväksyi  aspartaamin käytön joissakin ”kuivissa ruoissa”, mutta kumosi kohta luvan. Vielä 1980 FDA suositteli käyttökiellon jatkamista, koska japanilainen tutkimus osoitti aspartaamin aiheuttavan aivokasvaimia rotilla.

 

Vuonna 1981 alkoi sitten tapahtua. Republikaanien Ronald Reaganista tuli tammikuussa presidentti, ja jo seuraavana päivänä lääketehdas G.D. Searlen johtaja Donald Rumsfeld esitti aspartaamin hyväksymistä markkinoille. Samalla FDA:n johtaja sai lähteä, tilalle tuli kemikaalijätti Monsanton silloinen johtaja.  Monsanto valmisti aspartaamia patentin turvin. Heinäkuussa 1981 FDA hyväksyi aspartaamin käytön kuivissa ruoissa ja 1983 virvoitusjuomissa.  1987 FDA yllättäen valitti, ettei  ”lääketehdas Searle ollut antanut sille kaikkia aspartaamikokeisiin liittyneitä faktoja…että kokeet oli suunniteltu huonosti, toteutettu huolimattomasti tai analysoitu tai raportoitu vääristellen.” (Vuonna 2001 liikemies ja poliitikko Donald Rumsfeldista tuli George W.Bushin hallituksen puolustusministeri.)

 

American Medical Association AMA, USA:n suurin lääkäriyhdistys, hyväksyi aspartaamin 1985. Sen ovat hyväksyneet myös American Dietary Association ADA, Amerikan Diabetesyhdistys ja Amerikan Lääkäriliiton konferenssi. Kaikkia näitä rahoittaa Monsanto, aspartaamin valmistaja (jonka tuotteita ovat mm. myös geenimuunneltu soija ja Vietnamin sodassa käytetty myrkky Agent Orange; aspartaamikin on ollut Pentagonin kemiallisten aseiden listalla).

 

EU hyväksyi aspartaamin 1988. Vuoden 2006 tammikuussa 46 Englannin parlamentin jäsentä allekirjoitti aloitteen, jossa vaadittiin aspartaamin poistamista hyväksyttyjen lisäaineiden listalta. Edelleen maaliskuussa italialaiset tutkijat kertoivat aspartaamin aiheuttavan syöpää. Saman vuodentoukokuussa  2006 Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julisti, ettei aspartaamin turvallisuutta ollut syytä enempää tutkia. Huhtikuussa 2007 FDA ilmoitti, ettei se nähnyt mitään syytä muuttaa käsitystään, että aspartaami on turvallinen ruoka-aineiden makeuttaja.

Suomen elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA noudattelee päätöksissään EFSA:n ja FDA:n päätöksiä.

 

Seuraava askel on EU:n

Nyt on meneillään uusi vaihe aspartaamin jännitystarinassa. Toukokuussa 2011 Euroopan komissio pyysi EFSA:a suorittamaan perusteellisen uudelleenarvion aspartaamin turvallisuudesta. Alun perin aspartaamin arvioinnin piti olla osa suurempaa lisäaineiden arviointia, jonka tulisi olla valmis v. 2020 (EU-säädös 257/2010). Arviointityötä tekee EFSA:n  ravinnon lisäaineiden ja ravinteiden paneel i ANS. Paneeli on ilmoittanut olevansa kiinnostunut etenkin diketopiperatsiinista (DKP) ja muista aspartaamin hajoamistuotteista elintarvikkeissa ja juomissa; näitä syntyy kun tuotteet vanhenevat tai saavat lämpöä säilytyksen aikana.

 

EFSA:n on määrä saada uudelleenarviointi valmiiksi toukokuuhun mennessä 2013. Tähän asti mikään aspartaamille kriittinen tutkimus tai mielipide ei ole pystynyt horjuttamaan EU:n virkailijoiden päätöstä pysyä aspartaamin puoltajina. Viimeeksi 2010 EFSA:n kokoama raportti totesi, että suuri yleisö on huolissaan, mutta sen huoli perustuu enimmäkseen ”on anecdotal reports of adverse effects” eli on lyhyesti sanoen urbaania legendaa.

Tämä meno näyttää jatkuvan. EFSA on saanut valmiiksi aspartaamin uudelleenarvioinnin luonnoksen ja avannut 8.1.2013 julkisen kuulemisen liittyen uudelleenarviointiin.  Kuulemiseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja siinä voi kommentoida EFSA:n luonnosta. Aikaa on helmikuun 15. päivään.

 

Kävin katsomassa EFSA:n luonnoksen yhteenvedon. Siinä todetaan, ettei nykyiseen aspartaamin saantisuositukseen 40 mg/painokilo/päivä liity mitään turvallisuusogelmia, eikä sitä siis ole syytä korjata.

 

Jos olet eri mieltä, käy osoitteessa

www.efsa.europe.eu/en/consultations/call/130108.htm

tai

www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/aspartame.htm?wtrl=01

 

Muita makeutteita

Aspartaamin patentti umpeutui 1992; sen jälkeen sitä on voinut valmistaa kuka tahansa, eikä se enää ole tuonut tuottajalleen suuria voittoja.

–          Fruktoosiglukoosisiirappi on voimakkaasti yleistynyt viime vuosina. Sitä valmistetaan kemiallisesti maissitärkkelyksestä, se on teollisuudelle edullinen ja nestemäisenä helppokäyttöinen. Sen on todettu häiritsevän verensokerin säätelyä ja aiheuttavan insuliiniresistenssiä sekä metabolista oireyhtymää ja elimistön systeemistä tulehdusta.  Sen osa-aine fruktoosi eli hedelmäsokeri ei mene suoraan elimistöön polttoaineeksi, vaan kulkeutuu ensin maksaan, joka muuttaa sen myrkylliseksi rasvaksi. Fruktoosi voi runsaasti käytettynä vaikuttaa aivotoimintaan heikentävästi jo kuudessa viikossa. (Journal of Physiology –lehti/Rodale.com, 2012). Se heikentää etenkin oppimista ja muistia. –Tätä siirappia voi olla myös vauvanruoissa, joten tuoteseloste on luettava tarkkaan!

–          Asesulfaami-K:ta käytetään usein aspartaamin makua vahvistamassa.  Se hyväksyttiin 1988 ja on nyt mukana tuhansissa tuotteissa. Washingtonilainen Center for Science in the Public Interest on vuosia vaatinut sen kieltämistä, ja ryhmä USA:n arvostettuja syöpätutkijoita on arvostellut sen hyväksymistä edeltänyttä tutkimusta riittämättömäksi ja varoittaa, että se on todettu karsinogeeniseksi. Tutkimukset soittavat sen lisäävän insuliinin eritystä ja voivan olla vaarallinen diabeetikoille.

–          Syklamaatti (E952) on USA:ssa kielletty syöpäepäilysten vuoksi. Meillä sitä esiintyy juomissa.

–          Alkoholisokereita ovat sorbitoli, ksylitoli, laktitoli, mannitoli, maltitoli, isomalt, hydrogenoitu tärkkelyshydrosylaatti (HSH). Näitä pidetään ”yleisesti turvallisina”, mutta ne voivat aiheuttaa ripulia, vatsakipuja ja vatsan turpoamista ja kaasuja. Ne viipyvät melko pitkään ruoansulatuskanavassa (eivätkä siis imeydy nopeasti vereen), jolloin ne vetävät nestettä suolistoon ja alempana muuntuvat kaasuiksi ja rasvahapoiksi. Ksylitolissa on puolet sokerin kaloreista, mutta sen glykeeminen indeksi on vain 8, joten se sopii laihduttajille ja diabeetikoille.  Varoitus: sen on todettu aiheuttavan äkillistä insuliinitason nousua, kouristuksia ja vakavia maksavaurioita – mutta vain koirissa. Ihmiselle se aiheuttaa suurina annoksina ripulia.

–          Stevia eli makeutteena stevioliglykosidi (E960, näitä ovat steviosidi ja reabudiosidi A) hyväksyttiin EU:n alueelle 2011 (FDA 2008). Sillä on takanaan pitkä käyttöhistoria – vuosisatoja Etelä-Amerikan intiaanien makeutusaineena ja rohdoksena ja vuosikymmeniä Etelä-Amerikan, Japanin ja Kiinan väestön painonhallinnan ja verensokerin hallinnan rohdoksena, jota lääkäritkin ovat määränneet daibeteksen hoitoon.  Sillä ei ole todettu vakavia sivuvaikutuksia. Tutkimuksissa steviasidin on todettu alentavan aterian jälkeisiä veren glukoosin ja insuliinin pitoisuuksia (Appetite, 2010, 55: 37-43). Sen on myös todettu alentavan verenpainetta, estävän tulehduksia ja syöpää ja säätelevän immuunivastetta. Kun Coca-Cola ja PepsiCo laskivat markkinoille omat steviapohjaiset makeutteensa, se ilmeisesti innosti FDA:n joulukuussa 2008 hyväksymään rebaudiosidi A:n ”yleisesti turvalliseksi”.

 

Elina Hytönen, 2013

 

Lähteet: WDDTY-lehti  1/97, 7/08, 9/08, 11/08, 7/09, 11/2010, 4/11, 3/12; Proof! 6/2004, holisticmed.com/aspartame/recent.html; Wikipedia; tritolonen.fi, uutiskirje  16.1.2013; ruohikolla.blogspot.fi, iltasanomat.fi/terveys; studio55.fi; EFSA Draft opinion on the re-evaluation of aspartame (E951) as a food additive 213.